© Fotolia

Karu totuus lihaskunnosta paljastui kuntosalilla. © Fotolia

Lihaskuntotreenit ovat jääneet niin vähäisiksi viime aikona että repäisin ennen joulua ja hankin itselleni kuntosalijäsenyyden. Ensimmäistä kertaa treenasin joulupäivänä, kunhan ensin kävin katsomassa elokuvissa The Force Awakens.

Mitä muuta sitä joulunpäivänä tekisi? 🙂 [Lue lisää…]

Kuva: © Fotolia.com

Ryhdistäytymissuunnitelma on tarpeen jottei käy niin kuin kuvan hepulle. Kuva: © Fotolia.com

Totesin pari viikkoa sitten että nyt olisi tarvetta ryhdistäytymiseen.

Illat ovat säkkipimeitä ja koulusta palattua on aivan liian helppoa valahtaa kirjan kanssa sohvalle ja lojua siinä sitten puoliunessa suurimman osan illasta. [Lue lisää…]

Hanna ja kaveri lähtivät liikeelle aamutuimaan.

Viime talvena työkaverini ehdotti, että voisimme joskus kesällä pyöräillä töihin.

Ajatus tuntui täysin hullulta, sillä kotioveltani on työpaikalle matkaa 84 kilometriä. Aluksi nauroin ajatukselle makeasti. [Lue lisää…]

AchterbahnNyt on vihdoin keksitty, että ihminen voi olla #rantakunnossa koosta, muodosta ja iästä riippumatta ympäri vuoden.

Onkin viisasta armahtaa itseään: ruokavalioista ja liikuntarutiineista lipsuminen ei ole merkki luonteen heikkoudesta, vaan hyvien aikomusten romuttumisen takana voivat olla myös hormonit.

Kaksi viikkoa kuukaudessa on sellaista aikaa, että on todella vaikea motivoida itseään liikkumaan ja huolehtimaan itsestään. Väsyttää normaalia enemmän ja millään ei ole mitään väliä. Toisille PMS on pientä kehon pingotusta ja kiukuttelua, minulle se on kokonaisvaltaista väsymistä ja turhautumista. Yhtenä päivänä nautin elämästä täysin sydämin, seuraavana millään ei ole enää mitään väliä, ei varsinkaan liikunnalla.

Kellojen siirtelyn jälkeen ja kaamosrasituksen aikaan velttoviikkojen oireilun ennaltaehkäisy riittävällä liikunnalla on haasteellista, kun muutenkin väsyttää eikä mikään unen määrä riitä. Ja tietenkin hiilarihimo on sitä pahempi mitä huonommat liikuntarutiinit ovat. Kakkupalan vetäminen kahvilassa sämpylän päälle saattaa tuntua ihan järkevältä ja oikeutetulta. Energisinä viikkoina suurin paheeni on käydä haistelemassa irtokarkkihyllyillä ostamatta mitään. Teen kanssa nautin ”sivistyneesti” pöydän ääressä pari palaa suklaata. Tai sitten puoli levyä, jos millään ei ole mitään väliä.

Herkkuhimon kourissakin niitän sitä hyvää satoa, jota nuukaileva lapsuudenkotini kylvi: en koskaan saanut limua saunajuomaksi, koska kellari oli täynnä marjamehuja. Tämä oli tietysti teinin mielestä hirvittävän epäreilua, koska ”kaikki muut” joivat limuja. Nyt aikuisena hädin tuskin muistan virvoitusjuomien olemassa olon!

Hyviä aikeita, suosituksia ja rutiineja on kuitenkin vaikea muistaa, kun aivot ovat usvassa ja olen vakuuttunut kaiken merkityksettömyydestä. Seuraavana päivänä saatan jo rientää jumpalle innoissani ja kannan kotiin vain ”oikeaa” ruokaa. Kunnes parin viikon päästä aloitan taas velttoilun…

Arvon naiset, romuttuvatko teidänkin hyvät aikeenne kuukausittain samalla syklillä? Silloin ei auta kuin todella armahtaa itseään ja muistaa, että kehon sisuksista kumpuavaa vetelyyttä ei itsensä syyllistämisellä poisteta! Sen vain täytyy antaa mennä ohi ja iloita liikkumisesta sitten, kun keho on taas yhteistyökykyinen.

Koko kesäkuun olen hakenut tasapainoa. Kuva: © Fotolia

Koko kesäkuun olen hakenut tasapainoa. Kuva: © Fotolia

Koko kesäkuu on ollut tasapainon hakemista. Kuun alussa kaikki oli vinksallaan: syömiset, liikkuminen ja muu tekeminen.

Nyt alkaa onneksi jo pikku hiljaa sujua.

[Lue lisää…]

© Fotolia

© Fotolia

Olen viimeisten neljän viikon aikana kavunnut 1-3 kertaa päivässä portaat 6. kerrokseen.

Pakolliset porrastreenit alkoivat kun taloyhtiön hissi jäi remontin takia pois käytöstä ja päättyivät viime torstaina. (Olen aivan onnessa suhannut hissillä ylös ja alas muutaman viimeisen päivän ajan).

Säännöllinen portaiden nouseminen on tuottanut tulosta eli aerobinen kuntoni on selvästi parantunut tänä aikana.

Kuukausi sitten jaksoin nousta yhtä soittoa huoneiston 41 kohdalle ennen kuin jouduin pitämään lyhyen hengähdystauon. Viikon-parin harjoittelun jälkeen jaksoin nousta yhtä soittoa huoneiston 44 kohdalle ennen kuin jouduin vetämään henkeä. [Lue lisää…]

sampylat

N:s satsi linssisämpylöitä.

Mikä on leipomaan oppimisen salaisuus? Koukuttava ohje ja tarpeeksi toistoja. 🙂

En ole koskaan pitänyt itseäni leipojatyyppinä. Tykkään äidin pikkupullista ja ihailen Hannan koristelemia synttärikakkuja – [Lue lisää…]