dancing-salsa-brendan-lally

Street salsa. Dance photographer / Flickr

Lauantaina olin toisella salsa-tunnilla.

Tykkään tunneista kovasti ja olen jo ruvennut suunnittelemaan oman salsa-hameen ompelemista. Voisin käyttää siihen vihreää satiinkangasta joka pyörii jossain vaatehuoneessani. Kangas on tarkoitettu alun perin takin vuoreksi mutta takkia ei vain ole syntynyt.

Hameesta ei kyllä tule kovin lyhyt, koska en halua pelotella ketään selluliitillani. 🙂

Haeskelin lauantaina Googlesta esimerkkejä salsa-hameen mallista ja totesin että melkein mikä tahansa tyyli – esim. puolialastomana tanssiminen – käy varsinkin jos kyseessä on street salsa.

Salsa-tunnit ovat olleet todellinen haaste aerobiselle kunnolleni.

Kirjoitin vuonna 2010 englanninkieliseen blogiini että 50-vuotissynttäreilläni haluan pystyä salsaamaan vaikka läpi koko yön, mutta saatioin luvata liikaa. 90 minuutin lähes taukoamattoman salsaamisen jälkeen jalkani eivät enää meinanneet totella. Olin iloinen että tunti loppui ennen kuin vajosin lattialle hikiseksi läjäksi.

Olen melko varma että salsamaratoneja ei ole olemassakaan.

Huom. myös keskivartalon lihakset saavat kyytiä salsassa, koska vatsalihaksissani tuntui poltetetta ja selkänikamat naksuivat kun teimme alun lämmittelyä lantion ja hartioiden pyörityksineen ja koontoineen.

Lauantaina tunnilla oli mukana myös kaksi miestä. Ne näyttivät kyllä ihan tyypillisiltä suomalaismiehiltä (ts. eivät liikuneet erityisen sulokkaasti)  ja ihmettelinkin mikä oli tuonut heidät tunnille.

 *******

Eilen päättyi onnellisuusprojektini toinen viikko. Olen ollut enimmäkseen hyvällä tuulella, ja tiistain oivallus siitä että en olekaan avuton omien fiilisten suhteen oli minulle suuri voitto. Toivon että se säilyy muistissa mahdollisimman pitkään.

Tokalla viikolla käsittelin ajatusansojani viitenä päivänä. Eilen tarvitsin oikein erityissession, kun tajusin että syömästäni kananmunasta löytynyt ”kivi” olikin omasta hampaasta lohjennut pala. Apua, kohta kaikki hampaat putoavat suusta! (Huom. katastrofiajattelu)

Viime viikolla tein 4 Feldenkrais-harjoitusta muiden jumppien lisäksi ja olenkin saanut nauttia melkein kivuttomasta olosta. Olen myös opetellut aktivoimaan keskivartalotuen ainakin 10 kertaa päivässä  ja käyttämään oikeita kaulan lihaksi pään nyökkäämisessä. Todella upeaa! 🙂

Olen tehnyt mielenkiintoisen havainnon. Olen alkanut tuntea oloni pikkuisen levottomaksi. Kaipaan selvästi lisää haasteita, ja voi olla että kaksi viikottaista harrastusta ja neljä lupausta eivät kovin kauan riitä pitämään minua tyytyväisenä.

Mikään ei tietysti estä minua asettamasta itselleni lisää haasteita. Gretchen Rubin kirjoitti yhden kuukauden aikana kokonaisen romaanin (nanowrimo-projektin puitteissa), mutta tuon mittakaavan haasteet saattavat olla minulle vielä liikaa.

P.S. Onnellisuusprojektista voi lukea lisää täällä.

Kommentit

  1. Hanna sanoo:

    Kuntohan nousee kohisten, jos jokainen salsa-tunti on puolentoista tunnin mittainen. Varmasti jaksat salsata viisikymppisenä vähintäänkin läpi yön. Eri asia on sitten löytää paikka, jossa niin voisi tehdä…Kuubassa?

  2. Satu sanoo:

    Kunnon paranemista on kyllä vaikea estää. Helsingissä on ainakin ennen ollut salsaklubeja, ehkä niitä on vieläkin.
    Katselin Youtubesta salsa-videoita ja yritän nyt opetella kuubalaista lanteiden heilutusta. 🙂

Sana on vapaa - ota kantaa ja kommentoi

*