toukokuun-teema-finPidin huhtikuussa taukoa onnellisuusprojektista, nyt toukokuussa on taas hyvä jatkaa siihen mihin viimeksi jäin.

Maaliskuun teema oli aamusivujen kirjoittaminen ja joudun tunnustamaan että koko homma levisi käsiin aika pahasti. 🙂 Kirjoitin aamu-, päivä- tai iltasivuja varmaan 10 kertaa mikä on ihan liian vähän. En halua päästää itseäni aivan niin helpolla joten päätin nostaa aamusivujen kirjoittamisen haasteeksi uudelleen tässä kuussa. Keijusadun kirjoittamista jatkoin S:n ja I:n kanssa pääsiäisenä joten homma etenee, mutta vielä siinä on tekemistä ennen kuin se on valmis.

Toukokuun pääteemana on oppia tekemään joka päivä ”mahdottomia asioita”. Ideana on saada lisää etäisyyttä omiin ajatuksiin ja väehntää mielen valtaa siihen miten elämän elämäni. Mahdottomat asiat voivat olla melkein mitä tahansa – vaikka vessan siivoamista koska minun näyttää jostain syystä olevan juuri nyt vaikea saada tehtyä juuri sitä. Usein huomaan jo aamulla ajattelevani että että ei siitä hommasta varmaan tule mitään tänäänkään. Eli vessan siivoamisestakin on yhtäkkiä tullut mahdoton asia.

Mahdottomien asioiden tekeminen on siis sitä, että tekee päinvastoin kuin mitä mieli väittää.

Sain idean haasteeseen Hayesin ja Smithin kirjasta Vapaudu mielesi vallasta ja ala elää. Kirjan sivulla 103 luetellaan pitkä lista tavoista joilla voi vähentää mielen kontrollia ja tykkäsin erityisesti seuraavasta kohdasta:

Ajatukset eivät ole syitä. Jos jokin ajatus tuntuu estävän jonkin toiminnan, kysy itseltäsi: ”Onko mahdollista ajatella ajatusta ajatuksena JA tehdä x toimintaa?” Kokeile tätä ajattelemalla kyseistä ajatusta ja tee sitä, mitä mielesi estää sinua tekemästä.

Elämä on täynnä asioita joita oma mielesi estää sinua (näennäisesti) tekemästä ja usein sitä ei itse edes huomaa. Joka kerta kun ajattelet että olet sellainen ja sellainen ihminen, olet oman mielesi luomassa vankilassa. Ja se on kahta kauheampi vankila sen takia ettet edes tajua olevasi telkien takana.

Haaste on nyt elämässäni kovasti ajankohtainen koska jostain syystä olen parin viime kuukauden ajan ollut erityisen jumissa omien ajatusteni ja tekemisteni kanssa. Aloin taas elää elämääni ensisijassa pään sisällä ja ajatusten kautta.

En tiedä mistä jumitus sai alkunsa mutta luulen että mahdottomien asioiden tekeminen joka päivä auttaa siihen.

Muitakin mielenkiintoisia juttuja on meneillään.

Hajotin vahingossa telkkarini viime lauantaina (EN heittänyt sitä alas parvekkeelta) ja päätin olla hankkimatta uutta. Haluan kokeilla televisiotonta elämää. En ollut mikään kiihkeä telkkarinkatsoja muutenkaan, mutta toosa oli usein päällä joko ääniverhona tai muuten seurana.

Ensimmäinen kokemus telkkarittomasta elämästä on se, että on helpompi rauhoittua kun telkkari ei ole päällä varastamassa huomiota. Olen nauttinut rauhasta,  uudesta sisustusjärjestyksestä ja siitä että minulla on enemmän aikaa asioille jotka ovat oikeasti kiinnostavia.

Sana on vapaa - ota kantaa ja kommentoi

*