tstgntHeinäkuussa pohdiskelin laiskasti ketä haastattelisin seuraavaksi Onnistunut painonpudotus -sarjaan.

Sitten rupesin ihmettelemään miksi mennä merta edemmäs kalaan kun sopiva haastateltava on löytyy omasta takaa: pikkusiskoni Hanna!

Olin jo aikaisemmin keväällä kiinnittänyt huomiota siihen kuinka hoikalta Hanna näytti pääsiäisenä, jopa vaativassa vaakaraitapaidassa (kuvassa). 🙂

Kysyttäessä Hanna myönsi laihtuneensa  kaikkiaan 7-8 kiloa ja arveli että paino ei  enää kovin paljon putoa (Hanna on pudottanut painoa normaalin BMI:n sisällä).

Hannan painonpudotus on hyvä esimerkki maltilla toteutetusta elämäntapamuutoksesta.

8 kiloa kolmessa vuodessa ei ehkä kuulosta kovin ihmeelliseltä, mutta toisaalta Hanna ei ole joutunut kituuttamaan millään kuurilla tai tehnyt yhtäkään sellaista muutosta jotka eivät sopisi kiireisen työssäkäyvän äidin elämään.

********

Mikä motivoi sinua laihduttamaan?

Jossain vaiheessa 35 täytettyäni totesin että paino kipuaa vähitellen ylöspäin. Kiloja tuli vuosien varrella niin hitaasti etten jaksanut niistä erityisemmin huolestua ja painavimmillani olin vain jonkin verran ylipainoinen.

Sohvasyöppöily sipsien ja irtokarkkien kera kuului joka viikon ohjelmaan, enkä harrastanut aktiivisesti liikuntaa. Lopullinen havahtuminen tapahtui kesälomamatkalla kun lempipaitani muistutti päälläni makkarankuorta.

Tajusin, että jos tavoitteeni ei ollut viettää tulevia vuosia sohvan nurkassa paisuen, minun täytyisi tehdä asialle jotain.

Kuinka paljon laihduit ja kuinka kauan prosessi kesti?

Päätöksestäni tehdä jotain on kohta kulunut kolme vuotta, ja tähän mennessä olen laihtunut 7-8kiloa. En varsinaisesti päättänyt ryhtyä laihduttamaan, mutta halusin taas mahtua mukavasti vaatteisiini ja elää terveellisemmin.

Mitä menetelmää tai menetelmiä noudatit, seurasitko jotain tiettyä dieettiä? Laskitko kaloreita, käytitkö nettisovelluksia tms apuja?

En seurannut mitään erityistä dieettiä, enkä muuttanut ruokailutottumuksiani kovin paljon. Söin normaalia kotiruokaa ja aina samaa, mitä muukin perhe mutta vähensin herkkujen syömistä ja pienensin annoskokoja. Tiesin, etten onnistuisi tiukan dieetin avulla tulemaan muuta kuin kiukkuiseksi. Tavoitteeni oli alusta alkaen tehdä vain sellaisia muutoksia, joiden kanssa voisin elää aina.

Koska ylipainoa ei ollut kovin paljon, keskitin kaiken tarmoni aluksi liikunnan aloittamiseen. Ajatuksena oli, että teen ensin yhden muutoksen, josta saattaa poikia muita hyviä asioita. Vuokrasin kuntosalikortin, ja muutaman kuukauden kokeilun jälkeen otin oman jäsenyyden. Liikkeelle lähtö tuntui melko helpolta, sillä olin nuorempana liikkunut aktiivisesti.

Miten seurasit edistymistä: vaa’an lukemien avulla, mittanauhalla, kuvilla tms?

Edistymisen on huomannut pääasiassa suuriksi käyneistä vaatteista. Silloin tällöin käyn vaa’alla tarkistamassa lukemat.

Tuliko sinulle takapakkeja? Miten selvisit niistä?

Varsinkin ensimmäisen vuoden aikana oli kausia, joiden aikana liikunta jäi joksikin aikaa. Joululoma, kesäloma ja muut lomat olivat tavallaan takapakkeja joista piti vain päästä yli.

Lomien jälkeen lähdin uudelleen liikkeelle  ja yritin olla murehtimatta lomasyömisiä ja löhöilyjä. Yleensä takapakkien vaikutukset häviävät nopeasti, kun alkaa taas liikkua säännöllisesti.

Miten suhteesi ruokaan ja syömiseen muuttui prosessin aikana? Mitä asioita muutit?

Nykyään yritän syödä aina vain sen verran kuin mahaan mahtuu. Kolmen vuoden aikana olen vähitellen jättänyt lähes kokonaan pois limsat, mehut, sokeriset jugurtit ynnä muut ”turhakkeet”. Koska liikun paljon, sohvasyöppöilyyn ei jää yhtä paljon aikaa kuin ennen.

Toki suolaiset ja makeat herkut maistuvat edelleen, mutta herkuttelua voi harrastaa kohtuudella eikä sen ei tarvitse olla jokapäiväistä.

Miten suhteesi liikuntaan muuttui prosessin aikana?

Aika paljon. Nykyään liikun monta kertaa viikossa riippuen viikon ohjelmasta. Elämä on kaikin tavoin kiireistä, joten liikun silloin kun ehdin. Liikuntaan hurahtaa helposti, ja tekisi mieli olla jatkuvasti hikoilemassa, mutta yritän ottaa rennosti enkä ota stressiä vaikka liikunta ei aina mahtuisikaan viikon ohjelmaan.

Suosikkilajejani ovat body balance, Sh’bam ja zumba, kesän aikana olen innostunut myös juoksemaan.

Mikä on tärkein asia, jonka opit painonpudotusprosessista?

Liikunnan ottaminen osaksi elämää on varmaankin se tärkein asia. Kun liikun aktiivisesti, olen energisempi ja jaksan arkista aherrustakin paremmin kuin ennen.

Mitä haluaisit antaa ohjeeksi muille painonpudottajille?

En usko pikadieetteihin, joissa paino tippuu paljon lyhyessä ajassa. Laihdutuskuurilla voi olla jonkin aikaa, mutta mitä iloa on nopeasti pudotetuista kiloista, jos kuurin jälkeen palaa vanhoihin tapoihin. On järkevämpää tehdä pieniä muutoksia ja antaa painon tippua hitaasti.

Jos tavoitteena on hyvä olo loppuelämän ajaksi, kannattaa tehdä sellaisia muutoksia, joiden kanssa voi elää pysyvästi.

Muutoksen tekeminen on hankalaa, jos ei ole oikeasti motivoitunut. Laihdutuspuuhiin ja elämäntaparemontteihin kannattaa mielestäni ryhtyä vasta sitten,kun ihan oikeasti haluaa muutosta. Motivaatio auttaa pääsemään yli takapakeista ja vaikeista hetkistä.

Miten kilot pysyvät kurissa tällä hetkellä?

Liikun, enkä syö liikaa 🙂

*********

Lue muut Onnistunut painonpudotus -sarjan haastattelut:

Kommentit

  1. Satu sanoo:

    Tää haastattelu sai mut pohtimaan sitä kuinka kärsimättömiä me ihmiset ollaan kaikkien elämäntapamuutosten kanssa – kaiken pitäisi tapahtua muutamassa kuukaudessa ja mahdollisimman suurella melskeellä.
    Saattaisin itsekin onnistua painonhallinnassa vähän paremmin jos ottaisin asian vähän vähemmän vakavasti?

Sana on vapaa - ota kantaa ja kommentoi

*