mummouspakkausVuoden 2014 aikana olen kerännyt erilaisia diagnooseja, jotka kertovat kehon rasittumisesta ja rapautumisesta, myös vanhenemisesta.

Osa vaivoista on ollut ohimeneviä, osa vaatii elinikäistä hoitoa ja kuntoutusta. Alankin epäillä, että olisi aika hankkia ns. mummouspakkaus.

Siihen kuuluvat seuraavat varusteet:

1. Tukisukat. Hienommin sanottuna mittojen mukaan valmistetut hoitosukat. Näiden pukemiseen tarvitaan vinyylihanskat. Hankin mustat polvipituiset sukat. Sovitin ensin puuterin väristä, mutta siinä jalkani näytti lähinnä muumioituneelta.

2. Beige polvipituinen takki. Minulla on musta takki, jonka vuori on beige ja jota koristavat beiget koristeompeleet. Sillä päässee jo alkuun.

3. Beige baskeri. Jos lakkia katsotaan, olen aloittanut mummoutumisen jo 16-vuotiaana mustalla baskerilla 😀

4. Järkevät Eccon kengät, luonnollisesti beiget. Eccot löytyy mutta mustina ja korollisina. Toistaiseksi pystyn niitä käyttämään…

5. Käsilaukku, johon mahtuu viikon eväät. Näitä minulla on lukuisia, ei tosin beigenä. Yksi mummultani peritty aito mummulaukku löytyy kyllä. Laukun lisävarusteeksi tarvitaan pussillinen Marianne- tai kettukarkkeja.

6. Kuulokoje. Tätä pääsen jossain vaiheessa sovittamaan, koska kuulo lähti jo vasemmasta korvasta.

7. Polvenlämmittimet. Villaiset. Aivan ehdottomat ulkoiluun, treenistä palautumiseen ja unen laadun parantamiseen.

8. Mummojumppa. Innostuin uudesta ryhmäliikuntatunnista vain kuullakseni, että juuri siitä tunnista on muokattu senioriversio. Siirtymä tulee siis olemaan helppo??

9. Putkilo Mobilatia. Tai Voltaren fortea. Tehoaa ainakin zumban suututtamiin polviin.

10. Pyöräkelkka. Varastossa on yksi anoppia varten, mutta voinen tarvittaessa lainata, jos haluan jonottaa aamulla pankkiin tai labraan ennen avaamista. (Rollaattorilla voisi rakentaa barrikadin ruokakaupan käytävälle.)

Pakkaus on siis kutakuinkin koossa ja voin siirtyä turvallisin mieliin uuteen vuoteen 🙂

Sadun lisäys: Mitä kuuluisi sinun henkilökohtaiseen mummopakkaukseesi?

Kommentit

  1. Satu sanoo:

    Mummouspakkaus on todella lupaava konsepti! Omasta puolestani mä lisäsisin tähän polvi- ja rannesuojat, jotka suojaavat pahemmilta vammoilta kun menee ulos. (Luin juuri Facebookista että mun tädit on ollut jo polvillaan ulkona. )
    Ison käsilaukun sijasta käytän reppua(melkein beige!), johon mahtuu viikon eväiden lisäksi kirjastokirjoja. Sivutaskussa kulkee mukavasti lääkitys ja vihreä Sisu-aski.

    p.s. mä en piittaa Mobilateista tms kun ne eivät ikinä tunnu vaikuttavan mitenkään. Äiti tutustutti mut joululomalla Hautbalsamiin, jonka nimiin aion tästä lähtien vannoa. 🙂

  2. Pyöräkelkkaa en vielä huoli mutta potkukelkan kyllä. Lisäksi liukuesteet kenkiin on tarpeen

  3. Saima sanoo:

    Voisin muuten lisätä tuohon vielä lääkedosetin, että tulee popsittua lääkkeet ja vitamiinit oikeina päivinä oikeisiin kellonaikoihin!

    Liukuesteitä en ole vielä hankkinut, mutta varmasti nekin tulevat jossain kohtaa ajankohtaisiksi 🙂

    • ..jatkan tuohon viimeviikkoiseen vastaukseen, koska huomasin että siihen ei olekaan tallentunut kaikki mitä kirjoitin. (Syy :uuden tabletin käyttö ei vielä lienet ihan hallinnassa 🙂 ) Ne beiget asusteet ei oikein nappaa vaan mieluummin enemmän väriä. Käsilaukun vaihdoin hiljattain suurempaan ja sieltä kyllä löytyy apu moneen ”vaivaan” 🙂 Yks tärkeä juttu vielä! Positiivinen elämänasenne!

  4. Kävelysauvat kuuluu myös ehdottomasti mummopakkaukseen! Niitä käyttää kaikki nykyaikaiset mummot ulkona liikkuessaan rollaattorin sijaan.

  5. Saima sanoo:

    Tarvitaan siis myös laajat tukiverkostot, jotka muistuttavat unohtuilevista asioista 😀

  6. Miisa sanoo:

    Minä lisään mummo polkupyörän, sellaisen jossa jalkaa ei tarvitse nostaa kovin korkealle, että toisen jalan rungon yli toiselle polkimelle (viime syksynä selkä oli niin kipeä, että jalka ei todellakaan meinannut nousta retkipyörän rungon yli). Kypärä jo on, mutta ohjaustankoon laitettava kori vielä puuttuu.

  7. Satu sanoo:

    Mummopyörä on hyvä lisäys ja lista sen kun kasvaa kasvamistaan. 😉 Mun muutama vuosi sitten ostamani pyörä on juuri sellainen jolla ajaessa aina joskus hirvittää saako sen jalan nostettua tarpeeksi sutjakkasti yli – siis ennen kuin vauhti loppuu.

Sana on vapaa - ota kantaa ja kommentoi

*