Böö.

Eilen oli taas kuukausittaisten ennen/jälkeen kuvien aika. Viimeviikkoisen housupaniikin jälkeen – sehän pakotti tekemään lähempää tuttavuutta alavatsamakkaroideni kanssa –  odotukseni eivät olleet järin korkealla.

Alla ennen ja jälkeen kuvat edestä.

Vasen 5.7.2012 |Oikea 9.8.2012

Sitten ennen ja jälkeen kuvat sivusta.

Vasen 5.7.2012 | Oikea 9.8.2012

Mielestäni tilanne on pysynyt suurin piirtein samana.

En ole laihtunut, mutten lihonutkaan. Samaa johtopäätöstä tukee se, että vaatteet istuvat suurin piirtein yhtä hyvin kuin ennenkin – eivät ole hirveästi löystyneet eivätkä kiristyneet. En ole punninnut itseäni pariin kuukauteen, joten en voi vertailla vaa’an lukemia.

Tiedän kyllä suurin piirtein mistä kiikastaa kun paino ei putoa. Mitä enemmän elämässäni on stressiä, sitä vähemmän kykenen syömään kunnolla ja pitämään itsestäni huolta. Kesäkuu varsinkin oli surkea kuukausi: itkeskelin kotona ja söin karkkia ja jäätelöä kun en jaksanut laittaa ruokaa. En myöskään usko että ruokavaliossani on enää paljonkaan viilattavaa – en syö liian vähän kaloreita, syömisten laatu on yleensä ok ja olen taatusti rennompi syömisen kanssa kuin vuosi sitten.

Kaikki edellä mainittu toteutuu siis silloin, kun jaksan pitää itsestäni huolta.

Juttelin äidin kanssa siitä miksi paino ei putoa ja hän ehdotti, että syynä olisivat käyttämäni lääkkeet. Itse en usko siihen, mutta kävin kuitenkin eilen läpi lääkkeideni sivuvaikutukset. Minkään lääkkeen ei pitäisi aiheuttaa ruokahalun lisääntymistä tai painonnousua, enkä ole sellaista kokenut. Ja ne kilotkin tupsahtivat ennen kuin aloitin suurimman osan niistä lääkkeistä joita nykyään syön.

Ja jos en olisi aloittanut keväällä toimivaa migreeni-lääkitystä, olisin varmaan jo muutamaa kiloa painavampi kuin nyt. Jatkuvat kivut ja painonhallinta eivät oikein mahdu samaan pakettiin.

******

Siis mitä tekisin kun paino ei putoa?

Itse ajattelen, että ehkä minun heittää hanskat tiskiin toistaiseksi ja keskittyä mieluummin vaikka kunnon kohottamiseen? Olen jatkanut Lynn Cosgroven FBB-ohjelman tekemistä ja huomaan selvästi tulleeni voimakkaammaksi, samaten tasapainoni on myös selvästi parempi kuin muutama kuukausi sitten.

*Hanskojen tiskiin heittämisellä en tarkoita hällä väliä asenteen omaksumista ja sitä että rupeaisin kaksin käsin mättämään roskaruokaa yrittäen samalla väittää etten piittaa kertyvistä kiloista. Tarkoitan sitä että jos painonpudotus ei ole tällä hetkellä mahdollinen tavoite, niin keskityn sitten vaikka johonkin muuhun hyvinvointiin liittyvään tavoitteeseen ja yritän pitää painoni samana.

Kommentit

  1. Helsky sanoo:

    Vaihdevuodetkin voivat olla syy siihen, että paino ei laske toivotulla tavalla.
    Oletkos koskaan ajatellut kokeilla herkuttelupäivää? Yhtenä päivänä voi herkutella hyvällä omallatunnolla kun muut kuusi päivää syö vaikka vain ihan tavallista kotiruokaa. Ei siis tarvitse luopua kaikesta hyvästä. Muutama ystävä on päässyt sillä hyviin tuloksiin.

  2. Satu sanoo:

    Joo vaihdevuodet tosiaan on varmaan yksi syy siihen miksi paino ei enää putoa niin helposti kuin ennen. Ja olen huomannut että läskiä kertyy joka puolelle vartaloa helpommin kuin ennen vaihdevuosia.

    Herkkupäivä kerran viikossa olisi mulle liian askeettista. 🙂 Pikemminkin uskon omaan teoriaani siitä, että ongelma on enemmänkin yleisessä elämänhallinnan puutteessa joka sitten heijastuu mun syömisiin. Jos sitä tapahtuu liian usein, niin läski on ja pysyy.

  3. Hanna sanoo:

    Elämän ylämäkien aikana painonhallinta tosiaan on vaikeampaa. Silloin ei yleensä riitä energiaa sen pohtimiseen, mitä pistää suuhunsa, kunhan ruoka tulee nopeasti ”uunista ulos” ja on herkullista.

Sana on vapaa - ota kantaa ja kommentoi

*