Arkistot: kesäkuu 2012

Viime syksynä kirjoitin jutun intuitiivisen syömisen opettelusta. Intuitiiviseen syömiseen kuuluu olennaisesti sekin, että pyrkii olemaan tietoinen nälän ja kylläisyyden tunteistaan ja nauttii tietoisesti jokaisesta(?) suupalasta.

Kun uusiin syömistapoihin liittyvä uutuudenviehätys hiljalleen karisi, minun oli aika helppo palata vanhoihin automaattisiin syömistapoihin. Kuka sitä nyt jaksaa jatkuvasti miettiä, kuinka täynnä on asteikolla 1-5 ja pitäisikö jo lopettaa syöminen vaikka annoksesta on vielä neljäsosa jäljellä? Ruokaa vaan napaan niin että voi siirtyä seuraavaan aktiviteettiin!

Tietoisena pysytteleminen on hirveän työlästä.

Sitä paitsi syömiseen keskittymistäni häiritsi sekin, että saatoin kesken syömisen ruveta ajattelemaan Katri Mannista ja seisomaan nousemista. Katri näet ehdotti yhdessä kommentissa, että voisin nousta seisomaan aina kun huomaan ajatusteni ryhtyvän laukkaamaan. En ikinä noussut seisomaan, mutta rupesin kyllä ajattelemaan säännöllisesti Katria syödessäni.

Tietoisen syömisen opettelussa on työläyden lisäksi muitakin ikäviä puolia: se, että joutuu kiinnittämään huomiota siihen, mitä oikeasti haluaa. Haluanko oikeasti suklaata ja irtokarkkeja vai kaipaanko vain pientä vaihtelua elämääni? Itse joutuisin ehkä myöntämään, kuinka tyytymätön oikeasti olen elämääni.

Tietoisena pysytteleminen saattaisi vaarantaa helpon ja suhteellisen halvan keinon saada vaihtelua elämään.

*******

Sen verran olen sentään edistynyt, että syön nykyään n. 80% aterioistani pöydän ääressä sängyn, nojatuolin tai työpöydän sijasta. Enkä ole suinkaan luopunut tietoisemman syömisasenteen tavoittelemisesta. 🙂

Kaizen-tekniikan kokeiluni on ollut niin onnistunut, että suunnittelen soveltavani sitä myös tietoisen syömisen opetteluun. Olen käytännössä lopettanut sormien ihon raapimisen kynsilläni ja peukaloiden iho on jo melkein täysin parantunut. Nyt voisin jo lakata sormenkynteni.

Suunnitelma on seuraavanlainen. Ensimmäinen Kaizen-askeleni tietoisen syömisen opettelussa on seuraava: Kerran päivässä syömään ryhtyessäni pysähdyn ja panen merkille kuinka nälkäinen olen asteikolla 1-5 ja mikä on senhetkinen tunnetilani. Siinä kaikki.

Kysymys: Kuinka usein huomaat syöväsi pelkästään siksi että olet pitkästynyt tai jonkin muun tunnetilan vallassa?

Kesällä voi ottaa välillä rennosti...

Tavoitemekossa on nyt juhlittu kahdet juhlat. Ei kiristänyt eikä puristanut.

Vatsaa litistävät sukkahousut sen sijaan kiristivät kovasti. Aina, kun istahdin, ne kiertyivät tiukalle rullalle vyötärön päälle. Nelivuotiaallamme oli jalassa hienot kiiltonahkakengät, ja paetessaan sukulaisvaarien höpinöitä kainalooni, tarttuivat kenkien tarrat sukkahousuihin repien niihin reikiä. Illansuussa sain heittää kerran käytetyt painovoimaa uhmaavat sukkahousuni roskikseen.

Roskakoriin on tainnut joutua myös liikuntaharrastukseni. [Lue lisää…]

Tänään on uusien mahakuvien aika. Vedin koon 38 tavoitehousut jalkaan ja otin itsestäni kuvia  aikalaukaisimella. Kuvien ottaminen alkaa olla jo rutiinia, mutten kyllä ikinä onnistu ottamaan kuvia samalta etäisyydeltä ja samoissa valaistusoloissa. (Edelliset mahakuvat löytyvät täältä).

4.5.2012 vasemmalla, 7.6.2012 oikealla

Kuten kuvista näkyy, läski on edelleen jatkanut sulamistaan. Tavoitehousut solahtivat päälle hitusen helpommin kuin kuukausi sitten, mitä nyt maha vähän roikkuu sivukuvassa. 🙂 Vaa’an lukema  pyörii silti yhä sitkeästi siinä 71 kilon paikkeilla. [Lue lisää…]