Rylan Dugganin kirja kertoo kuinka saat Michelle Obaman käsivarret

Hannan valituksen jälkeen allit rupesivat kiinnostamaan minua niin paljon, että rupesin tekemään internetissä tutkimusta siitä, miten niistä voi parhaiten päästä eroon. Mielenkiintoisin löytöni oli kanadalaisen personal trainer Rylan Dugganin video, jossa hän analysoi erityyppisiä alliongelmia. Rylanin perussanoma on, että se mikä tehoaa yhteen alliongelmaan ei välttämättä tehoa toiseen.

Rylanin mukaan alliongelmat voi jakaa kolmeen luokkaan: 1) käsivarsissa on liikaa läskiä, 2) olkavarren lihas kaipaa ”kiinteyttämistä” (ts. voimaharjoittelua) 3) olkavarsissa on ylimääräistä ihoa esim. nopean laihtumisen takia. Alliongelma voi tietysti olla yhdistelmä näistä kaikista ongelmista.

Alla video allitestistä, jonka suoritin itselläni.

ANY CHARACTER HERE

ANY CHARACTER HERE

Jos allitestissä olkavarren alapuolella olevaa tavaraa on enemmän kuin 1,25 cm, sinulla on liikaa läskiä. Jos ylimääräistä tavaraa on vähemmän kuin 1,25 cm, ongelma on todennäköisesti siinä, että olkavarren lihas on liian löllö.

Jos ongelmana on löysä lihas, siihen tehoaa kunnon treeni olkavarsille (varsinkin kolmipäiselle olkalihakselle). Jos kyse taas on liiasta rasvakudoksesta, mikään määrä harjoitusta ei auta ennen kuin läskikerros on sulanut pois. Jos taas ongelmana on ylimääräinen iho, pahimmassa tapauksessa voi joutua turvautumaan plastiikkakirurgin apuun.

Roikkuvista alleista eroon pääsemiseen ei taida olla vippaskonsteja.

Jos läskiä on liikaa, siitä pitää päästä eroon, pelkkä lihasten treenaaminen ei auta. Jos haluaa todella kauniit käsivarret, on pakko treenata painoilla. Ja epäilen että pienten punttien heiluttaminen ei tähän ongelmaan pure – pitää treenata kunnon painoilla ja valita oikeat harjoitukset jotta voi odottaa saavansa tuloksia.

Omalla kohdallani on selvästi kyse siitä että läskiä on liikaa. En tule hetkeen aikaan pukeutumaan hihattomiin toppeihin. Toivottavasti heiluvat allit eivät aiheuta painajaisia. 🙂

Hannalla on allit

Jokin aika sitten taisin kehuskella kuinka urheiluhulluus on tarttunut minuun ja kuinka ikävää on, jos treenaamiseen tulee liian pitkiä taukoja. Pöh, taisin olla vain väliaikaisesti sekaisin. Tämän hetkisen olotilan tunnistan paljon paremmin; jumppaan ei oikein huvittaisi lähteä, ja jumppaan kun lähtee, niin täyteen ahdettu jumppasali lähinnä ärsyttää.

Ehkäpä liian kriittinen ”lihaksien” tarkkailu peilin edessä on vienyt motivaationi.

En nimittäin käsitä, mikä ihme käsivarsiani vaivaa? Minulla on aina ollut olemattomat käsilihakset, mutta kuvittelin, että säännöllinen painojen nostelu saisi aikaan edes jonkinlaisen muutoksen. [Lue lisää…]

Joulun juhlakausi on alkanut ja vaikuttanut heti lamaannuttavasti liikuntaintooni.

Viime perjantaina viihdyin valomerkkiin asti pikkujouluissa ja lauantaina vietin äidin 65-vuotis syntymäpäiviä ihanien herkkupöytien äärellä. Tiistain kruunasi linnan juhlien vastaanotto; tapahtuma, joka sopii sohvasyöpön itsenäisyyspäivän ohjelmaan paremmin kuin minkään sortin kuntoilu.

Vaikka itse olen laiskotellut, olen saanut Helsingissä asuvat sukulaiseni liikkumaan aktiivisesti. Tänä vuonna lasten joululahjalistoista tuli syystä tai toisesta kovin lyhyet. Pienempi toivoi autoparkkitaloa ja vauvanukkea, kun taas isompi halusi cd-radio-soittimen ja toffee-ponin.

Päätin siis toteuttaa kaikki toiveet, joita vaatimattomat toivomuslistat sisälsivät. Toffee-poni on ihana suurisilmäinen poni, joka kaipaa hellyyttä, räpsyttää silmiään ja rouskuttaa porkkanaa, ja koska ponia ei myydä täällä ”maalla”, valjastin sukulaiset ponikaupoille. [Lue lisää…]