Olen edelleen kamalan kesävetelyyden vallassa!
Olen joutunut toteamaan, että päivittäinen pyöräily juna-asemalle ei ilmeisesti ole riittävän tehokasta pitämään kiloja kurissa. Tai ainakin pitäisi pyrkiä polkemaan niin, että hiki nousee pintaan.
Mutta kun minä hyppään pyörän selkään, tykkään polkea rauhallisesti rallatellen vanhojen suomi-filmien tyyliin. Ärsyynnyn vastatuulesta, sadepäivinä kasvoihin osuvasta vaakasateesta ja muista lentävistä taivaankappaleista, kuten kirvoista. Pyöräily on kivaa, kun ei ole kiire minnekään, mutta silloin rasva ei taida palaa kovin tehokkaasti
Kuten arvelinkin, mikään muu tuskin herättää minua kesähorroksestani kuin jenkkakahvojen paluu. Ja toden totta ne ovat täällä taas!
Vyötärönseudun on vallannut löysä liha, joka pyrkii kasaantumaan muhkuroiksi kylkiin. On aika tehdä jotain, tai sitten minun on vain hyväksyttävä tilanne ja jatkettava eteenpäin sulassa sovussa jenkkakahvojeni kanssa. [Lue lisää...]




Viimeisimmät kommentit