Viime keskiviikon kirjoitus on pyörinyt mielessäni jo viikon, joten ajattelin kirjoittaa aiheesta lisää.

Kuningasajatukseni on, että yksi hyvä keino päästä eroon stressistä on yksinkertaisesti karsia turhat päivittäiset valinnat minimiin.

Suurin osa päivittäisistä valinnoista on näennäisvalintoja, mikä tarkoittaa sitä että on jokseenkin yhdentekevää, minkä valinnan teet. Joko vaihtoehdot ovat käytännössä identtisiä tai valinnan puntaroiminen kaikista mahdollisista näkökulmista tekee päätöksenteosta loputtoman hidasta. On ihan sama käytätkö Pepsodent- vai Colgate -hammastahnaa.

Minulla on vielä tuoreessa muistissa pari oman elämän valintastressi-tilannetta.

Kesäkuussa päätin, että haluan vaihtelun vuoksi syödä uusia perunoita sillin kera (se ei jostain syystä kuulu normaaliin kesämenuuni). Marssin kauppaan ja valitsin vihannesosastolta sopivat perunat ja suuntasin kohti kalasäilykkeitä.  Intoni laantui kuitenkin nopeasti kun kohtasin ison hyllyllisen sillimerkkejä. [Lue lisää…]

Voimaton raivo.

Eilen muhun iski kunnon tunnesyömiskohtaus. Tai pitäisikö sitä kutsua pikemminkin moderniksi stressireaktioksi?

Olen tehtaillut viime päivinä hakemuksia eri viranomaisille ja eilen lopulta meni kuppi nurin. Kaivoin tuskan hiessä mappejani ja lipaston laatikoita löytääkseni kaikki hakemuksiin tarvittavat liitteet. Aikaa suttaantui tuntikausia ja seurauksena oli tunnetila jota voi kutsua vain yhdellä nimellä: voimaton raivo.

Kiukusta puhisten vedin lopulta vaatteet niskaan ja lähdin marssimaan ostarille pitkää reittiä: kohteena Makuunin irtokarkkilaarit. Lumentulon ja pakkasen takia kävely oli yhtä liukastelua, mikä tietysti sai minut suuttumaan entistä enemmän. ”Elämä on yhtä taistelua, kun uloskaan ei voi mennä kävelemään ilman että on vaara saada kallonmurtuma! ”

Makuunissa täytin ison pussin vaahto-, hedelmä- ja suklaakarkeilla. Muutama salmiakkikarkki sekaan, niin olin tyytyväinen.

******

Pitkän reitin kävelemisestä oli se hyöty, että kotiin palatessani olin jo rauhoittunut enkä oikeastaan hirveästi kaivannut karkkien syömistä, mutta pistelin ne kuitenkin napaani pikavauhtia. [Lue lisää…]

Vietän jo toista lepo- ja virkistyspäivää pian viime sunnuntaisen huoltopäivän jälkeen.

Sänky vetää puoleensa magneetin lailla, enkä tiedä onko kyse stressistä, vuodenajasta vai liiasta tietokoneella roikkumisesta tai kenties kaikista yhdessä.

Annoin itselleni luvan vain olla vaikka ääni pään sisällä sanoo että pitäisi tehdä yhtä ja toista hyödyllistä. Kokemuksesta tiedän, että itsensä piiskaaminen toimii vain tiettyyn pisteeseen saakka, ja lakkaa sitten toimimasta. Totesin että taidan olla aika väsynyt kun huomasin haaveilevani vagabondin elämästä luettuani aiheesta jutun Hesarin nettisivuilta.

Nukuin myöhään ja päivä lähti muutenkin liikkeelle laiskiaisen vauhdilla. Neljän maissa olin jo sen verran piristynyt (ja aurinko paistoi yhä) että lähdin tunnin kävelylenkille. Kotimatkalla poikkesin ostarilla, aikeenani oli ostaa apteekista reseptilääkkeitä. Resepti oli jäänyt kotiin, joten kyseessä olisi ollut hukkareissu, ellen olisi sattunut poikkeamaan Eestin Herkussa. Sieltä löytyi Kalevin ihania toffeella päällystettyjä riisipalloja. Nam! [Lue lisää…]

terveellinen ruokavalio paleoPatrik Borg julkaisi blogissaan viime viikolla mielenkiintoisen jutun ”Kuinka terveellisesti haluat syödä?”. Patrik totesi, että vaikka terveellinen ruokavalio on tavoittelemisen arvoinen asia, ei senkään tavoittelussa kannata äärimmäisyyksiin mennä, koska silloin kokonaishyvinvointi helposti kärsii.

Patrikin sanoin:

 

Mutta miksi en siis optimoi, suosittele tavoittelemaan terveellisintä mahdollista syömistä. Lyhyesti tulee monesti todettua, että ajan takaa hyvinvointia, jossa terveys on vain yksi palikka. Ja terveydestä kannattaa välillä tinkiä, jos se auttaa muiden hyvinvointitekijöiden – maku, joustavuus, stressittömyys jne.. – esiinnousua.

Haluaisitko itse syödä hyönteisiä saadaksesi glukosamiinia luonnollisessa muodossa? Tai syödä raakaa lihaa?

********

Patrik puhuu artikkelissaan syömisen terveellisyyden optimoinnista. Tässä asiayhteydessä varmaan voisi käyttää myös maksimoinnin käsitettä. Muistan lukeneeni joskus tutkimuksen, jossa jaettiin ihmiset maksimoijiin ja tyytyjiin: maksimoijat yrittivät saada kaiken irti kokemuksistaan, kun taas tyytyjille riitti vähempikin. [Lue lisää…]