Siellä se ilkeä ikijumi on...

Vaikka juuri tällä hetkellä sitä on vaikea uskoa, toukokuun loppu lähestyy kiihtyvää vauhtia.

Ei, en saa silloin ylioppilaslakkia, vaan minun pitäisi pysytä tekemään 10 miesten punnerrusta putkeen. 🙂

 *******

Olen vihdoinkin saanut treenin kunnolla vauhtiin. Kuten olen varmaan useamman kerran jo maininnut, aloitin hyvin vaatimattomasti punnertamalla seinää vasten. Tällä hetkellä punnerran tiskipöytää vasten, koska se on sopivalla korkeudella,  seuraava kohde on työpöytäni joka on hieman tiskipöytää matalammalla.

Harjoittelen yhä punnertamista kolmena päivänä viikossa niin, että teen punnerruspäivän aikana 5-7 sarjaa ja toistoja tulee päivän aikana ainakin sata. Yksi yllätys on ollut se, että punnertaminen on niin suuri haaste keskivartalon lihasvoimalle: punnertaminen onkin kokovartaloharjoitus!

Ongelmiakin on valitettavasti ollut. [Lue lisää…]

Opettelin käsittelemään trigger-pisteitäni opaskirjan avulla. Välineiksi riittävät tennispallo ja pieni superpallo.

Vietin viime sunnuntaina koko päivän kestävän huoltopäivän.

Heräsin aamulla siihen että yläniska oli jäykkä ja arka ja päätä särki ikävästi.

Arvelin että migreeni on tulossa, joten päätin että on parasta unohtaa päivän suunnitelmat ja omistautua itsensä hoitamiselle. Teinkin sitten kaksi tuntia Feldenkrais -harjoituksia ja niiden päälle ”näpläsin”  eri puolilta kroppaa löytyviä triggerpisteitä (eli niitä  lihaksista löytyviä kipeitä patteja joihin ei tehoa venyttely).

Triggerpisteitä löytyikin vähän joka puolelta, varsinkin niskasta, kaulasta, hartioista ja pienistä rintalihaksista.

Muutenkin pidin koko päivän matalaa profiilia. Kävin jossain välissä leppoisalla kävelyretkellä ja vietin suurimman osan aikaa fleece-peiton alla kirjaa lukien. Yritin rajoittaa tietokoneella viettämäni ajan minimiin, eli vilkaisin pari kertaa sähköpostit ja Facebookin..

Hoito ilmeisesti puri, koska maanantaina yläniskani oli enää vain pikkuisen jäykkä ja olo vain ”hyvin lievästi” kuvottava.

*******

Migreeniuhka on varmaan oma vikani. Luulen että olen alkanut pitää itsestäänselvyytenä sitä, etten kärsi enää jatkuvista päänsäryistä, enkä siksi vaivaudu pitämään itsestäni yhtä hyvää huolta kuin ennen.

Kokemuksesta tiedän että pysyäkseni kivuttomana minun pitäisi tehdä Feldenkraisia ainakin 3 kertaa viikossa säännöllisesti. Nykyään menee helposti viikko niin etten tee mitään ja joinakin viikkoina saa vaivoin tehtyä yhden harjoituksen. Lihasjännitykset hiipivät pikku hiljaa takaisin ja jossain vaiheessa päälle iskee migreeni tai joku muu vaiva.

Eli pitää ottaa lusikkaa kauniiseen käteen ja nostaa Feldenkrais taas sille kuuluvalle paikalle tärkeysjärjestyksessä!

********

 Vietätkö koskaan huoltopäiviä? Mitä niihin kuuluu?